| Maria
Jotuni:
Tohvelisankarin
rouva
Ohjaus: Kari Kinnaslampi
info [at] teatterituli.com
tai puh. 046-639 5831
Maria Jotunin Tohvelisankarin rouva on rakastettu ja paljon
teattereissa nähty klassikko. Teatteri Tuli tuo sen nyt
Helsingin kesäteatteririntamalle raikkaalla, mutta ajanmukaisella
sovituksella. Maria Jotunin ajoistahan ei ihmisluonto ole juurikaan
muuttunut. Edelleen ihmissuhteet perustuvat samoihin asioihin,
ihastumisiin, rakastumisiin, sopivan kumppanin etsimiseen, rahanhimoon
ja ahneuteen.
Teatteri Tuli jatkaa klassikkolinjalla ja tuo kesäkuussa
Eläintarhan ala-asteen
pihalle suureen juhlatelttaan hulvattoman farssin.
Tohvelisankarin rouva seikkailee teltassa suojassa sateilta
ja paahteelta.
Maria
Jotuni :
Tohvelisankarin
rouva
Ohjaus: Kari Kinnaslampi
Lisätiedot
ja liput:
info [at] teatterituli.com
tai puh. 046-639 5831
Teatteri Tulin Tohvelisankarin rouva on reipas ja raikas, mutta
ajanmukainen sovitus Maria Jotunin rakastetusta ja alunperin
hyvin kiistanalaisesta tekstistä. Ensi-illasta Kansallisteatterissa
3.12.1924 puolet katsojista poistui väliajalla, koska eivät
kestäneet näytelmän moraalittomuutta. Näytelmä
kuvaa hyvin sen ajan ihmisten käsitystä rakkaudesta,
rahasta ja vallasta. Tulin mielestä ihmisluonto ei muuttunut
vaan samat kumppaninetsimiskriteerit pätevät edelleenkin;
ahneus, vallanhimo, rakastumiset ja ihastumiset....
Juulia on nainut Aadolfin helpon elämän ja rahan
houkuttelemana tietämättä kuitenkaan, että
Aadolfilla on myös velkoja. Elämä hienostorouvana
ei olekaan niin helppoa. Samaan aikaan Aadolfin veljen, Justuksen,
odotetaan kuolevan minä hetkenä hyvänsä.
Häneltä olisi iso perintö tulossa Aadolfille,
sillä veli ei ole misään vaiheessa mennyt naimisiin
elämänkumppaninsa Karoliinan kanssa. Ainoa huoli on
että onko Justus tehnyt testamentin?
Juulia odottelee perintöä, jotta voi ottaa rahat,
jättää miehensä ja jatkaa mukavaa elämään
rakastajansa Veijon kanssa. Harmi vain että samaan aikaan
Veijo rakastuukin talon tyttäreen palvelijoiden ja tyttären
lehti-ilmoitukseen vastaamisen seurauksena. Oman lusikkansa
soppaan lisäävät maalari ja konstaapeli, joista
toisella on liikaa vaimoja ja toisella liian vähän.
Maria
Jotuni 
Maria Gustaava Jotuni
vuoteen 1906 Haggrén, vuodesta 1911 Jotuni-Tarkiainen
(1880–1943)
Maria Jotuni loi kirjailijana erityisesti vahvoja kuvauksia
naisten elämästä, kohtalosta ja tunteista.
Maria Jotuni opiskeli ylioppilaaksi tulonsa jälkeen Aleksanterin
yliopistossa taidehistoriaa ja historiaa. Vaikka hän ei
saanutkaan tutkintoa valmiiksi, yliopistossa vietetty aika ei
ollut turha. Savokarjalaisessa osakunnassa Jotuni tutustui moniin
kirjallisesti lahjakkaisiin henkilöihin, esimerkiksi Joel
Lehtoseen, Otto Manniseen ja Viljo Tarkiaiseen. Yhdessä
he pyrkivät kehittämään suomen kieltä
ja kulttuuria. Myös V. A. Koskenniemi ja Heikki Ojansuu
kuuluivat hänen ystäväpiiriinsä. Kirjallisen
uran Jotuni aloitti julkaisemalla novelleja. Esikoiskokoelma
ilmestyi vuonna 1905. Novelleissa, kuten muussakin tuotannossaan,
Jotuni käsitteli avoimesti naisen elämään
liittyviä tunteita ja seksuaalisuuttakin. Tosin 1900-luvun
alussa niiden avoin käsittely ei läheskään
aina saanut suopeaa vastaanottoa.
1910-luvulla Maria Jotuni siirsi kirjalliset tavoitteensa teatteriin.
Vuonna 1914 sai ensi-iltansa Kansallisteatterissa Jotunin toinen
näytelmä Miehen kylkiluu, jonka suosio on jatkunut
näihin päiviin asti. Kymmenen vuotta myöhemmin
ilmestynyt näytelmä Tohvelisankarin rouva synnytti
valtaisan kohun teatterin moraalisesta rappiosta. Loukkaantunut
Jotuni siirtyi kirjoittamaan romaaneja. Hän osallistui
1930-luvun alussa Otavan kirjoituskilpailuun teoksellaan Huojuva
talo. Jotuni kuitenkin veti teoksen pois kilpailusta, kun se
ei voittanut ensimmäistä palkintoa. Teos julkaistiin
lopulta vasta kaksikymmentä vuotta kirjailijan kuoleman
jälkeen. Kirjailijana Jotuni oli etenkin lyhyiden tarinoiden
ja dialogin mestari, vaikka hänen tuotannostaan ehkä
muistetaankin parhaiten juuri romaani Huojuva Talo.
(lähde: http://www.helsinki.fi/historiallisethumanistit/jotuni_kult.html)
|
